Paimensoittimet törisevät leirikoulussa ja kuulemme jotain saariston historiasta
- Esittelemme leirikoulussa vanhoja suomalaisia paimensoittimia.
Tässä soi karhutorvi itäisestä Suomesta ja kädessä tuohipäällysteinen oksaan kaiverrettu Brelo niinikään Karjalan suunnalta. Paimenen kädessä on myös Lävikkö, koka on alunperin lähtöisin Koivistolta ja vielä vyöllä sonninsarvesta tehty kumeaääninen torvi.
Paimensoittimilla on menneinä aikoina ollut paljon musiikillista nautintoa tärkeämpikin merkitys paimenten ammattikunnalle. Ne ovat nimittäin olleet pääasiassa ajalta jolloin ei ollut aina aidattuja laitumia vaan palkatut paimenet hoitivat kylän karjaa metsälaitumilla.
Soittimen tarpeellisuus ilmeni siinä että petoeläimet pelkäsivät ääniä, jotka eivät kuulu luontoon ja niinpä useimmat paimensoittimet onkin tehty juuri petoeläinten karkottamiseksi. Varsinkin sudet ja karhut verottivat usein karjaa merkittävästi.
2. Historiaa ja tietoja saaristosta
Milloin aallokko hyväili näitä kallioita kun tiedämme, että maa nousee täällä puoli metriä sadassa vuodessa?
Yksi Suomen sodan (1808-1809) monista meritaisteluista käytiin saaristossa.
Ruotsalaisia sotalaivoja vastassa oli Venäjän laivasto ryhmittyneenä edessä olevan saariryhmän taakse. Amiraali päätti lähettää edessä olevan salmen kautta joitakin laivoja iskemään venäläisten kylkeen. Hyökkäys ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta ja amiraali joutui perääntymään. Tähän asti me suomalaiset olimme olleet Ruotsi-Suomi- valtakunnan kansalaisia. Sen jälkeen kuuluimmekin Suurruhtinaskuntaan. Tämä ei tosin ollut se ratkaisevin taistelu.
